Tavoitteena kestävyys

Uskonvaelluksen keskeisimpiä asioita on kestävyys. Raamattu puhuu paljon kestävästä ja kärsivällisestä uskosta. Sellaisen uskon voimme saavuttaa vain kulkemalla koetusten ja ahdistusten läpi.

Me tarvitsemme kestävyyttä vaellukseemme. Paavali rukoili kolossalaisten puolesta, että he voisivat olla kaikessa kestäviä ja pitkämielisiä (Kl 1:11). Jeesus korosti samaa Kylväjävertauksessaan:

"Mikä hyvään maahan putosi, ne ovat ne, jotka sanan kuultuan säilyttävät sen vilpittömässä ja hyvässä sydämessä ja tuottavat hedelmän kärsivällisyydessä:" (Lk 8:15.)

Kärsivällisyyttä tarvitaan

Pyhä Henki innoitti Jaakobia aloittamaan kirjeensä seuraavasti: "Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona, kun joudutte moninaisiin kiusauksiin,tietäen, että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa saa aikaan kärsivällisyyttä. Ja kärsivällisyys tuottakoon täydellisen teon, että te olisitte täydelliset ja eheät ettekä missään puuttuvaiset:" (Jk 1:2-4.)

Uskon ja kestävyyden kautta me perimme Jumalan lupaukset. "Te tarvitsette kestäväisyyttä, tehdäksenne Jumalan tahdon ja saadaksenne sen, mikä luvattu on:" (Hb 10:36.)

Kuulin kerran valaisevan tarinan. Muuan mies oli elämänsä aikana rukoillut paljon, ja viimein hän kuoli. Taivaassa hän sitten näki monia hänelle osoitettuja paketteja, joita ei kuitenkaan ollut toimitettu perille. Tiedustellessaan syytä asiaan, hänelle kerrottiin, ettei hän ollut koskaan malttanut odottaa, että hänen rukouksiinsa vastattaisiin.

Työ vaatii kestävyyttä

David Brainerd,joka työskenteli 1700-luvulla intiaanien keskuudessa, kirjoitti päiväkirjassaan kestävyyden merkityksestä. "Merkillistä, että Jumala aloitti tämän työn juuri silloin, kun minulla oli kaikkein vähiten toivoa ja odotuksia siitä, että hänen armonsa milloinkaan leviäsi intiaanien pariin."

"Toiveeni heidän kääntymisestään eivät kai koskaan olleet niin vähäiset kuin silloin. Kuitenkin Jumala käytti heikkoutta hyväkseen ja päätti toimia silloin, kun kaikki inhimillinen toivo oli rauennut tyhjiin. Tästä opin, että kuuluisuuden polkua kannattaa kulkea myös keskellä pimeyttä ja epätoivoa."

Jos emme opi olemaan kärsivällisiä, meiltä jää näkemättä paljon. Me haluamme tuloksia välittömästi, mutta kärsimättömyytemme ei tuo siunausta. Pikemminkin se saattaa estää Jumalan hyvän tahdon toteutumista.

William Carey palveli Herraa Intiassa. Hän kertoi jo iäkkääksi tultuaan, mikä hänen palveluksensa hedelmän salaisuus oli: "Ei siinä ole mitään erikoista. Se on vain vaatinut kestävyyttä:"

Carey ei aliarvioinut tarvettaan elää Jumalan suuressa armossa. Hänelle kestävyys ja peräänantamattomuus olivat todistuksena siitä, että Jumalan armo vaikutti hänen elämässään.

Katse Vapahtajaan

Kun olemme kärsivällisiä, se ei tarkoita, että olisimme tekemättä mitään tai tyytyisimme surkeaan asiaintilaan. Uskovan kestävyys on sellaista kestävyyttä, joka saa hänet kääntämään katseensa yliisnousseeseen Vapahtajaan.

Hebrealaiskirjeen kirjoittaja rohkaisee meitä: "Pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa, ja synti, joka niin helposti meitä kietoo, ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa, silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen. Sentähden: `Ojentakaa hervonneet kätenne ja rauenneet polvenne."' (Hb 12:1,2,12.)

Kun havaitsemme syntiä elämässämme, meidän on parasta käsitellä se välittömästi. Raamatun totuudet toimivat aina, kun alamme totella niitä. Jeesuksen veri puhdistaa meidät, ja Pyhä Henki auttaa meitä heikkoudessamme (1 Jh 1:7; Rm 8:26).

Jumala on mieltynyt uskollisuuteen. Hän on uskollinen silloinkin, kun me epäonnistumme (2 Tm 2:13). Jos asetamme ensimmäiseksi tavoitteeksemme olla uskollisia ja kestäviä vaelluksessamme, meidän on helpompi saavuttaa elämämme muut päämäärät.

Harold J. Brokke

(Airut 3/96)