Sovituksen sana - yhteyden sana vieraantuneille Jumalan vihollisille

	Sign In Sign-Up

Kristus on rauhamme ja täydellisyytemme ja sovitus on sanomamme ydin. Sovitus ei ole vain oppi, se on evankeliumin keskus. Se merkitsee sitä, että Jumala tuo Hänelle vihamieliset ihmiset takaisin yhteyteensä, ei ainoastaan ystävinä, vaan myös lapsina.

Kaikille, jotka julistavat Hyvää Sanomaa, Jumala on antanut ilon, ilon kutsua takaisin Jumalan ystävyyteen miehiä ja naisia, jotka ovat vihamielisiä asenteissaan, vieraantuneita mieleltään, yksinäisiä, toisiansa ja itseään vihaavia. Tämä on se sovituksen sana, minkä Jumala on uskonut sinulle ja minulle.

Ehkä mielestäsi tämä tehtävä olisi pitänyt uskoa enkeleille? Jumala armossaan ja viisaudessaan näki kuitenkin hyväksi, että tällainen sanoma uskottaisiin syntisille, koska juuri syntiset on sovitettu.

Sovitus on syvin ja yleismaailmallisin tarve, joka ihmisellä on koskaan ollut. Sovitus, eli vieraantuneiden tuominen takaisin yhteyteen, saa ihmisen sanomaan: "Jumala ei ole tarkoittanut minua pakenemaan. Jumala ei tarkoittanut minua olemaan vieraantunut itsestäni, olemaan itseäni vastaan, niin että olen vieras itselleni ja Jumalalle."

Ihmiskunta yrittää jatkuvasti voittaa vieraantumisen poistaakseen sen mukanaan tuoman kurjuuden. Ja Jumala armossaan tietää tämän kamppailun, joka lannistaa ihmisen.

Miksi sovitus?

Tutkiessamme 1. Mooseksen kirjaa huomaamme, että ihminen luotiin Jumalan kuvaksi, sijoitettiin ihanaan paikkaan, hänelle annettiin vaimo ja hän oli vaimonsa kanssa yhteydessä Jumalaan Jumalan luomassa maailmassa. Tässä näemme ihmisen kotonaan. Tässä näemme ihmisen, joka hyväksyy itsensä, koska Jumala hyväksyy hänet, ja joka hyväksyy vaimonsa, koska hänellä on yhteys Jumalaan. Ihmisen kaikki tarpeet tulivat tyydytetyiksi. Minkäänlaista tarvetta sovitukseen ei ollut. Elämä oli täyttä elämää. Ihminen oli ystävä Jumalan kanssa, ystävä itsensä kanssa, ystävä vaimonsa kanssa, ystävä ympäristönsä kanssa. Mutta sitten tapahtui jotakin, joka teki sovituksen ehdottoman välttämättömäksi.

Ihminen vieraantui Jumalasta. Siitä hetkestä ihmisestä tuli taistelutanner. Hän ei enää ollut entisenä: hän oli sodassa itsensä kanssa, hän oli sodassa veljensä kanssa. Hän oli sodassa Jumalan kanssa; siksi hän tahtoi paeta Jumalaa. Ihminen piiloutui. Jumala ei enää ollutkaan ystävä vaan uhka. Jumalan ääni ei enää lohduttanut vaan vaivasi; Jumalan läsnäolo ei enää ollut parantavaa, vaan oli käynyt uhkaavaksi. Ihminen vetäytyi pois Jumalan luota ja välimatka kasvoi, sillä ihmisellä ei ollut keinoja silloittaa kuilua. Hänellä ei ollut neuvoa haavan parantamiseen. Hänellä ei ollut keinoa, jonka avulla päästä takaisin Jumalan ystävyyteen ja siksi hän rupesi pelkäämään Jumalaa, ja pelossaan ihminen alkoi vihata Häntä

Vieraantuneena ja peloissaan ihminen vihaa Jumalaa, joka on hänet luonut. Ihminen on turvaton, vaikka hänellä olisikin rahaa, vaikka hänellä olisikin lapsia ja ystäviä, vaikka kokonainen armeija suojelisi häntä. Syvimmältään ihminen on turvaton, koska erossa Jumalasta hänellä ei ole turvaa.

Tämän vuoksi on olemassa sovituksen tarve. Apostoli Paavali sanoo: "-- ennen olitte vieraantuneet ja mieleltänne hänen vihamiehiänsä pahoissa teoissanne" (Kl 1:21). Sellainen elämä on sulaa kurjuutta. Ihminen on paossa ja äärettömän yksin. Katsoessaan ympärilleen hän huomaa maailman olevan vieraan paikan ja muut ihmiset näyttävät hänestä vierailta.

Koska Jumala on kaiken Luoja, olet vieraantunut myös kaikesta luodusta ollessasi vieraantunut Jumalasta. Itse et voi tehdä asialle mitään. Saatat olla älykäs, mutta et voi tehdä asialle mitään.

Sovitus on Jumalan teko

Paavali kuitenkin kirjoitti: "Teidätkin -- hän nyt on sovittanut" (Kl 1:21). Jumala on itse ottanut huolehtiakseen sovituksesta. Jumala itse toi armossaan vastauksen ja lähetti Kristuksen. Hän ei jättänyt meitä vieraantuneisuuden tilaan, vaan Hän halusi Kristuksen kautta sovittaa kaikki itsensä kanssa. Jumala teki aloitteen. Hän joka loi sinut, puhalsi sinuun elämän hengen ja teki sinut ihmiseksi, astui jälleen näyttämölle. Hän halusi tuoda itseään vihaavan ihmisen takaisin luokseen Jeesuksen Kristuksen kautta. "Sillä Jumala näki hyväksi --- että hän, tehden rauhan hänen ristinsä veren kautta, hänen kauttaan sovittaisi itsensä kanssa kaikki" (Kl 1:19,20). Tämän Jumala teki saadakseen aikaan sovituksen - sovitus tuli Jumalalta Kristuksen kautta ja se tapahtui ristillä.

Risti kohoaa korkealle Jumalan sovitussuunnitelmassa; se luotaa ihmisen tarpeen syvyyksiä. Paavali kirjoittaa: "Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan" (2 Kr 5:19). Tämä on sovituksen luonne. Jumala on persoonallisesti läsnä Kristuksessa: ristillä vuodatettu hiki oli Jumalan hikeä; ristillä saadut haavat olivat Jumalan haavoja; alastomuus ristillä oli Jumalan alastomuutta. Jeesuksen ristinkuoleman kurjuus oli Jumalan kurjuutta. Jeesus otti kaiken, mikä tekee sinusta yksinäisen, vieraantuneen ja muukalaisen ja nosti sen hartioilleen. Hän kumartui taakan alla ja nosti sinut ylös.

Sovituksen kolme tasoa

Sovitus Jeesuksessa Kristuksessa Hänen kuolemansa kautta on henkilökohtainen, koska Jumala on tekemisissä kanssamme henkilökohtaisesti. Hän ei käsittele syntiä muuta kuin henkilökohtaisella tasolla. Jos et ole koskaan tullut henkilökohtaisesti sovituksen osallisuuteen, tee se nyt.

Sovitus on yhteisöllinen asia. Kun olet sovitettu Jumalan kanssa, olet sovitettu veljesi kanssa. Tässä sovituksesta tulee käytännöllinen. Jumala sovittaa sinut, jotta voit tulla sovitetuksi veljesi ja sisaresi kanssa. Me olemme uusi yhteisö koska vihollisuuden muuri on murrettu Pyhän Hengen voimalla. Vieraantuneisuus on poistettu. Sinä rakastat veljeäsi, koska te molemmat olette Jumalan sovittamia. Muuria ei enää ole ja uusi yhteisö on saanut alkunsa.

Sovitus koskettaa kaikkea, kaikki maan päällä tarvitsee sovitusta.

Sovitus maksoi Jumalalle

Jumala otti ongelman niin vakavasti, että Hän tuli maan päälle Jeesuksen Kristuksen persoonassa. Hän alistui siihen, että Häntä kohdeltiin kuin syntiä, jotta sinua, syntistä, voitaisiin kohdella Jumalan vanhurskautena Kristuksessa. "Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi" (2 Kr 5:21). Tämä on se hinta, minkä Jumala maksoi saattaakseen meidät takaisin yhteyteensä. Hän samaistui syntiseen. Hän tuli synniksi meidän edestämme, jotta Hän voisi tuoda meidät vieraantuneisuudesta takaisin yhteyteen kanssansa. Hän vapauttaa meidät, Hän murtaa syntiemme kahleet.

Sovituksesta on vaikeata puhua kevyesti. Se maksoi Jumalalle niin paljon. Sovinto Jumalan kanssa ei koskaan voi olla mikään kevyesti otettava asia. Tarvitaan katumus, tarvitaan kääntymys. Sovitus ei ole mikään leikin asia. Ensiksikin, kurjuutesi vaatii sitä. Toiseksi, se tulee suoraan Jumalalta. Kolmanneksi, sen tuo Jumala, joka on persoonallisesti läsnä Kristuksessa. Antaudu Hänen sovittavalle rakkaudelleen.

(Airut 12/88)